Peruukin hankinta

Hiukset alkoivat lähtemään tasan kaksi viikkoa ensimmäisestä hoidosta. Outoa. Peilistä katsoo aivan vieras ihminen.

Tunnen itseni aika silvotuksi ja epänormaaliksi. Yksi rinta ja lähes kalju pää. :(
Miltä mahtaa miehestä tuntua kun petikumppanina on tällainen raajarikko ?? No onneksi parisuhteeme on vankalla pohjalla ja uskon että tämä sairaus vain vahvistaa sitä.

Hiukset lähtivät niin vauhdilla, että peruukin sovitusaikaa en ehtinyt tilaamaan ennen kuin lähes kaikki hiukset oli karisseet. Varasin ajan heinäkuun alkuun ja pyysin makutuomariksi hyvän ystäväni.

Peruukinhankinta reissulla oli hauskaa. Pienten kommellusten ja patikoinnin jälkeen löysimme peruukkiliikkeeseen. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin joten reipas käveleminen sai minut hikoamaan. Siis pääni ei meinannut lakata hikoilemasta ollenkaan :)

Sovitin useampaa mallia mutta ensimmäinen sovittamani oli ylivoimaisesti paras. Väri on ehkä hieman tummempi kuin minulla on ikinä ollut. Valitsin lyhyen mallin. Ja kampaajakin suositteli lyhyttä koska siitä olisi sitten helppo siirtyä omiin hiuksiin kun alkavat kasvamaan.

Hieman piti omasta pussista maksaa lisää. Maksusitoumus ei aivan riittänyt. No nyt peruukkia on pakko käyttää kun siitä jouduin maksamaankin.

Kun peruukki oli hankittu suuntasimme ystäväni kanssa shoppailemaan. Alennusmyynnit olivat kiivaimmillaan. Kyllähän sitä jotain pientä kivaa mukaan tarttuikin. Ennen kotiin lähtöä kävimme vielä syömässä kreikkalisessa ravintolassa. Ruoka oli tosi herkullista ja kruunasi päivämme.

Toistaiseksi peruukki on saanut olla lähes käyttämättömänä. Kotona kuljen kaljuna mutta kaupungille laitan aina tuubipipon. Ehkä syksyn tullen alan käyttämään peruukkia ainakin kaupungilla liikkuesssani. Ja ehkä olisi hyvä totuttaa itseäni uuteen peilíkuvaan. Vaikka kaikki kehuvat että peruukki sopii minulle, en jotankin vielä tunnista peilikuvasta itseäni :(